Heippa kaikille! Minä olen Miisa, 29-vuotias Kainuussa asuva yrittäjä. Olen ikuinen haaveilija ja taivaanrannan maalari, rakastan luontoa, eläimiä ja kaikkea hyvinvointiin liittyvää, ja haluaisin asua maalla, missä minun on paras hengittää. Haluaisin, että jokainen voisi löytää itselleen sellaisen paikan, missä olisi hyvä hengittää, ja että siellä paikassa voisi viettää mahdollisimman paljon aikaa. Se on ehkä merkittävin tekijä oman sisäisen rauhan saavuttamisessa. Omaa sisäistä rauhaani en ole ehkä vielä täysin löytänyt, mutta sitä kohti olen koko ajan menossa. Ja sitähän elämä on – matkaa ja erinäisiä määränpäitä sen varrella. Yrittäjänä minä olen täällä kohtaamassa toisia ihmisiä samanarvoisina kuin minä itsekin; keskeneräisinä ja kasvavina, kulkemassa eteenpäin omalla elämänpolullaan. Jos pystyn antamaan sille matkalle minkäänlaisia työkaluja, jotka auttavat matkassa eteenpäin, olen saavuttanut tavoitteeni.

Olemme jokainen vahvasti osa luontoa, ja halusimme tai emme, meillä on kaikilla jonkinlainen luontosuhde. Haluaisin ennen kaikkea auttaa ihmisiä löytämään itselleen sellaisen luontosuhteen, jossa luontoa arvostetaan ja kunnioitetaan. Kun näin tekee, arvostaa elämää. Luonto on yhtä kuin elämä ja ilman luontoa meillä ei ole mitään. Minua surettaa moni maapallollamme tapahtuva asia, iso ja pieni, ja ymmärrän, miten vaikea on joskus kokea olevansa osa jotakin suurempaa. Onko minulla täällä maapallolla mitään merkitystä? Mutta kun sen oivaltaa, että todella olemme osa tätä maapalloa, osa luontoa, ymmärrämme, että meillä jokaisella on täällä merkitystä – minulla on merkitys.

Työssäni haluan ennen kaikkea välittää tunnetta, että jokaisella on merkitys. Miksi tehdä töitä ihmisten parissa, jos ei halua luoda ympärilleen jotakin hyvää? Minä haluan luoda ympärilleni ennen kaikkea iloa, rauhaa ja merkityksellisyyttä. Elämän peruskulmakiviä – asioita, joita tarvitsemme jokainen sisimpäämme, jotta voimme säteillä niitä ympärillemme. Elämä kun on kiertokulkua ja vuorovaikutusta kaikkien ja kaiken kanssa. Hyvä levittää hyvää, ilo levittää iloa, rauha levittää rauhaa. Ne ovat arvoja, joiden kautta pääsemme elämänpoluillamme eteenpäin ilman liian isoja kiertoteitä. Koska niitäkin tulee, kiertoteitä, ja se on välttämätöntä, mutta silloin tukeudumme ympäröivään luontoon ja toisiimme, ja turvaudumme ympärillämme säteilevään hyvään – asioihin, jotka tuovat meille iloa, rauhaa ja merkityksellisyyttä. Näin pääsemme yhdessä eteenpäin, jokaisen ja kaiken arvoa kunnioittaen.

Muutama fakta minusta:

Olen asunut Kainuussa kolme vuotta ja todennut, että tänne haluaisin jäädä pidemmäksi aikaa. Asuin puolisoni kanssa ensin Sotkamossa muutaman vuoden, ja nyt majapaikkamme on Suomussalmella, jossa myös puolisoni on töissä. Olen lähtöisin Varsinais-Suomesta Turun seudulta. Usein ihmiset tunnistavat tämän puhetyylistäni, tai ainakin he tietävät, etten ole ”aito kainuulainen”. Opiskelin fysioterapeutiksi Savonlinnassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa, joka tosin oli vielä Mikkelin ammattikorkeakoulu, kun siellä aloitin. Savonlinna on muuten ihana paikka – kannattaa ehdottomasti käydä siellä! Välissä olen asuttanut koko itärajaa aina Etelä-Karjalasta tänne Kainuuseen saakka – yhteensä olen asunut kuudessa eri maakunnassa ja kymmenellä eri paikkakunnalla. Seikkailuja on siis riittänyt, ja olen päässyt vaiheeseen, jossa oman paikan kaipuu alkaa olla suuri.

Pikku-Miisa hurahti hevosiin…
… ja on edelleen hurahtanut!

Fysioterapeutin ammatin lisäksi olen valmistunut kaksoistutkinnolla hevostenhoitajaksi. Se oli pikku-Miisan haave. Olen ikuinen heppatyttö. Kotona minulla ei vielä ole hevosia, mutta yksi koira löytyy, puolisoni lisäksi. Koiramme on seniori-ikäinen rescue-koira Liettuasta. Maija on asunut meidän kanssamme keväästä 2024 alkaen ja solahtanut alusta alkaen mahtavasti osaksi pientä perhettämme. Vapaa-aikani kuluu nykyään melko pitkälti Maijan hoidon ympärillä, mutta mikäs sen mukavampaa kuin kävellä luonnossa karvakaverin kanssa ja käpertyä sen jälkeen kylki-kyljen sohvalle. Kun näkee, että toisella on hyvä olla, siinä lämpimässä ja pehmeässä pedissä tuhistessa, ja tietää, että sen eteen on tehnyt kaikkensa, tulee siitä hyvä olo itsellekin. Pyyteetön tekeminen, jakaminen ja toisista huolehtiminen on yksi avain omaan onneen.

Onnea on myös luonto ja se, mitä se meille pyyteettömästi antaa!

Luonto on minulle hyvin tärkeää, ja ilman siellä vietettyä aikaa ajatukset ja mieli sumenevat helposti. Luonto eheyttää – antaa voimaa, iloa ja rauhaa sisimpään. Puolisoni kanssa tykkäämme retkeillä luonnossa ympäri vuoden, ja nimenomaan luonto on syy, miksi haluamme asua Kainuussa. Täällä on luontoa. Jokainen tallaa tyylillään, ja minä tallaan betoniviidakon asfalttikatujen sijaan mieluummin neulaspolkuja metsässä, haistan suopursuja suonlaidalla, kuuntelen kuikan huutoa järvellä, kerään suppilovahveroita sammalmättäiltä, seuraan revontulia kotipihalta ja kiipeän vaaran päälle katsoakseni, kuinka aurinko laskee horisontin taa vain voidakseen nousta jälleen huomenna ylös uuteen päivään.

Nauttikaa olostanne, ja jos voin miten tahansa auttaa edistämään sitä, että elämässä olisi enemmän iloa, rauhaa ja merkityksellisyyttä, niin älkää epäröikö ottaa yhteyttä! Kukaan ei ole täällä yksin – etkä ole sinäkään. Minä olen ainakin täällä, luanasi.

lloa, rauhaa ja rakkautta kaikille!

– Miisa